Äkäisen ämmän hiihtoretki, osa 1.

Äkäinen ämmä. 

Oltiin helmikuisella hiihtoretkellä jossain kohti Kuhmosta ylöspäin. Vihaisen oloinen akka painoi hangessa niin että lumi pöllysi ja takana tulevia hirvitti moinen meno tiheässä koivuvitikossa. Heikompia hiihtäjiä ihmetytti miksi ämmällä oli niin kiire vaikka oltiin rauhaisaksi mainitulla hiihtoretkellä oppaan mukana. Kieltämättä osaa porukasta syletti koko touhu. Minkä ihmeen takia tuon pitää hiihtää niin kuin kaikki Kainuun korpipirut olisivat perseen takana valmiina nappaamaan muorin suuhunsa?

  

Akka toisteli mielessään: oon kovasa kunnosa, hyvältä näöttää, hyvältä näöttää... Mummun yllä oli keskihintaista koreteksia ja alla villaista. Pakkasta oli muutamia asteita. Meno pani muorin läähättämään mutta ei siinä mitään kun kukaan ei huomannut. Ja olihan ämmällä kova kunto ikäisekseen. Se oli taas talven kolunnut paikallisen punttisalin nurkkia heilutellen irtopainoja ja käynyt salirääkin jälkeen uikaisemassa avannossa. Sen jälkeen oli ämmä pistänyt vielä pari vuotta vanhemman ukkonsa koville vällyissä ja kiitokseksi kiehauttanut aamusella kunnon pannukahveet kummallekin, oikein voisilmäpullan kera.

Hiihtohommissa muorin suksi luisti paremmin kuin monella parikymmentä vuotta nuoremmalla, kuitenkaan akka ei tehnyt porukassa isoa numeroa itsestään vaan antoi tekojen puhua puolestaan. Tärkeätä muorille oli tulla hyväksytyksi ja jopa ylistetyksi porukoissa missä hän liikkui. Ämmä esiintyi ja kertoi kysyttäessä mielellään meriiteistä joita oli jo kertynyt tähän ikään. Oli avantouinnin mm-kisoja, nuorempana pitkiä souturetkiä siihen aikaan solakan ukkonsa kanssa kaikilla mahdollisilla vesillä. Ei äijä vieläkään mikään läski ollut mutta salaa ryypätessä, akan laahkaistessa aktiviteeteissä, oli muutamia kiloja ukolle päässyt kertymään ja kansantautejakin oli alkanut kasaantua.

Mummun intohimona olivat kuitenkin vuosikausia olleet pitkät hiihtoretket parin kovakuntoisen kaverinsa kanssa Lapissa. Näillä reissuilla oli ämmä karaistunut ja kuten Lapin kairoissa kulkeneet tietävät saattaa keli joskus äityä aikamoiseksi samalla kun niskassa painaa riivattu rinkka tai perässä kyntää betoninen ahkio.

Kun muori nyt antoi ramman kalkattaa nuorempien äimistellessä matalakasvuisen vitikon seassa, takoi hänen kallossaan samalla aikaa elämän ilo ja voittamisen riemu. Taas tuli näytettyä tuossa pirun pitkässä nousussa mistä se kana pissaa! Kyllä ukko on taas ylpeä kun muori pääsisi parin päivän päästä saunassa kertomaan miten kateellisina häntä katselivat nuoremmat etelän vetelät joita oli selkosille houkuteltu hiihtelemään. Muorin itsetuntoa hiveli kun mäen päällä nuo aloittelijat silmät pyöreinä, läähättäen ja posket kuumottaen kehuivat hänen kevyttä sivakointiansa. Kyllä siinä tuli huomattua että muorin visakoivua muistuttava tiukka runko oli täyttä terästä ja näissä hiihtohommissa oltiin oltu ennenkin.