maanantai 9. huhtikuuta 2012

Vienan hiihto - Vimmassa hiihdetty

Vienan hiihto on perinteinen Kainuulainen laturetki joka vie hiihtäjät Kalevalan laulumaille, runonlaulajien, tietäjien ja tarinan taitajien seuduille. Vienan hiihto on syntynyt osaksi suomalaisen metsäluonnon- ja kulttuurinsuojelun takia. Tarkoituksena oli antaa kaikille laturetkeen osallistuville mahdollisuus tutustua omakohtaisesti alueeseen jota haluttiin sitkeästi suojella Metsähallituksen totaalisilta hakkuilta. Metsähallituksen tarkoituksena oli hakata Murhijärven alueelta 120000 kuutiota puuta.
Alunperin vienankarjalaisten kyläläisten ja muutamien yksittäisten henkilöiden järjestämä hiihtotapahtuma tuli myöhemmin Suomussalmen Samoojien järjestettäväksi. Tukensa ensimmäisille tapahtumille antoivat Murhijärvi-liikkeeseen kuuluneet opiskelijat. 
Suureksi osaksi rajavyöhykkeen tuntumassa hiihdettävä laturetki alkoi aurinkoisessa pakkassäässä aamu yhdeksältä pääsiäislauantaina Kuivaniemen Domnan Pirtin kulmilta. Hiihtäjiä oli ensimmäisessä lähdössä muutamia kymmeniä. Valittavana oli erimittaisia reittejä 10 - 35 km ja lapsille kolmen kilometrin lenkki Kuivajärven jäältä Domnan Pirtille. Iloinen puheensorina lähti jäälle pakkautuneista hiihtäjistä, osa oli tullut pääkaupunkiseudulta, osa taas paikallisia kyläläisiä, monet jostain sieltä väliltä. 

Vienan hiihdon piirteisiin ei kuulu kilpailu. Hiihtäjät etenevät omassa tahdissaan välillä pysähtyen erilaisiin kulttuuri- tai nähtävyyskohteisiin. Ensimmäiseeen kohteeseen eli Kalmosaareen tullessa rajamiehet istuivat hyväntuulisina nuotiolla ja toivottivat hiihtäjiä tervetulleeksi muinaiseen hautasaareen jonka keskellä menee rajalinja. Rannalla siitä merkkinä seisoivat kaksi tolppaa joista toinen oli maalattu suomen ja toinen Venäjän värein. Saarella rajamies kertoi alueesta ja sen historiasta. 

Suomessa on kolme vienankarjalaista kylää joista kaksi Hietajärven ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Suomussalmen kunnassa. Kolmas eli Rimmin kylä kuuluu Kuhmoon. 
Seuraavana käyntikohteena oli Hietajärven perinnetalo, jonka loimuavan takan edessä istui kyläpäällikkö ja runonlaulaja Jussi Huovinen. Perinnetalo on rakennettu hänen elämäntyönsä kunniaksi ja vienankarjalaisen rakennusperinteen säilyttämiseksi. Jussi Huovinen on viimeinen suullista tietä "tietohuisensa" oppinut runonlaulaja jonka Suomen kulttuurirahasto palkitsi mitalilla elämäntyöstään v. 2003.

Retki eteni aurinkoisessa säässä. Suksi luisti ja hienoa oli saapua aina seuraavalle taukopaikalle jotka tarjosivat nuotiolla paistettua makkaraa, piirakoita, suolakurkkuja, mehua, kahvia, appelsiinilohkoja ja mikä tärkeintä - mukavaa juttuseuraa!

Leppoisaan laturetkeen ihastuneena voisi Vuoripuro tarjota ensi pääsiäisenä Vienan hiihtoa henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita arvokkaasta suomalaisesta kulttuuriperinteestä ja hienoista luontokokemuksista keskellä villeintä erämaata Suomessa. Pitkänmatkalaiset voisivat yöpyä tunnelmallisessa Domnan Pirtissä ja viettää pääsiäisen vienankarjalaisessa vieraanvaraisuudessa.

ps. Alueen ainutkertaisuus huomattiin ja Murhijärvi suojeltiin kokonaan metsätaloudelta. Suojelualueesta tehtiin n. 6500 hehtaarin kokoinen ja sen sisään jäi suuri määrä suomalaiselle luonnolle tärkeitä elementtejä: suota, metsää, eläimiä ja vesistöjä. Tämän ainutlaatuisen alueen suojelun puolesta puhuivat useat ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet. Suojelun puolesta vimmassa hiihtivät näiden vienankarjalaiskylien asukkaat, valveutuneet nuoret opiskelijat ja muutamat muut yksityiset henkilöt jotka esimerkillään saivat perinteen jatkumaan.