Äkäisen ämmän hiihtoretki, osa 2

Alamäki alkoi.  Tantta veteli vauhtia repun keikkuessa kovilla harteilla. Ryhmän opas katseli porukan häntäpäässä kuinka keltamusta pipo vilahti tönkyrän taakse. Sen jälkeen lasketteli jo seuraava hiihtoretkeläinen akan tekemää latua ja niin edelleen. Ilta alkoi hämärtää ja kaikilla kummitteli jo kamiinan lämpö kallossa. Tulevan majapaikan keltaiset valot alkoivat välkkyä järven takana. 

Kun lähestyttiin mökkiä, yksinäinen ukko kässäili pihalla tupakki suupielestä roikkuen ja vitsoista kietaistu luuta kävi lumisen kujan laidalta toiselle. Pakkanen alkoi kiristyä.  Rantasaunan piipusta kohosi mukava kiehkura ja retkeläisten mieli alkoi olla melko korkealla. Nyt nopeasti ukon laittamalle murkinalle, pari lasia konjamiinia ja saunaan.

Ukkelin tuvassa olikin lämmintä ja mukavaa. Pappa oli väsännyt mökkinsä sotien jälkeen aikamoiseen korpeen, kuitenkin komealle paikalle Letkujärven rantaan. Järvi puikkelehti nimensä mukaan harjujonojen välissä ja maisema oli kieltämättä näyttävä jokaisena vuodenaikana. Mökin ukon sopassa oli melkoisesti sattumia ja ruokajuomien muuttuessa väkevämmiksi jokaisen lusikallisen arvo alkoi kohota. Se oli maailman parasta porokeittoa monen mielestä. Ukko veisteli vitsiä kolmen kilometrin päästä saapuneelle uteliaalle naapurin äijälle, joka oli tullut ihmettelemään hiihtoretkeläisiä pöydän ääreen. ” Ookko naapuri koskaan syöny omaa poroa? No nyt syöt!” - ja päästi remakan naurun kuivakan juttunsa päälle.

Retkeläisiä vietiin seuraavaksi saunaan. Kun edellisenä iltana olivat naiset päässeet ensimmäisenä saunaan oli nyt miesten aika ensin koittanut. Kylpeminen sujui, pakkasesta otettu vihta läsähteli kuumottavilla kyljillä ja paikat puhtaina hiihtomiehet tulivat puolen tunnin päästä pirttiin jatkamaan jutustelua ja kupin ottoa. Kun seuraavana päivänä oli viimeinen hiihtopäivä ja matkaa edessä ainoastaan kymmenisen kilometriä, oli nyt aika ottaa löysät pois ja nakata loput liemet naamaan mitä oli kullakin repunpohjalla jäljellä.

Oli tullut naisten vuoro nauttia saunan lämmöstä. Tunnelma oli mukava kun lihakset rentoutuivat leppoisissa löylyissä. Eri kokoisia ahtereita istuskeli lauteilla ja mukava puheen sorina kuului saunasta. Mökin ukko hiippaili saunan seinustalla. Ukko avasi pikkuruisen luukun ja sihtasi silmänsä hirren reijästä. Jestas, mikä oli ukkelilla näky kun monenikäisiä ja kokoisia nais-immeisiä istuskeli punaisena kuin kynityt kanat orrellaan saunan lauteilla. Välillä joku raapaisi vettä kiukaalle, tissit heilahtivat ja ukolla tipahti sätkä suupielestä hankeen. Onneksi tuli laitettua uudet öljylamput saunaan. Valaistus riittää, mietti ukko tyytyväisenä, sytytti uuden tupakan ja lähti kävelemään tupaansa, jossa olikin jo ilo ylimmillään. 

Kaikkea oli kaadettu suuhun mitä rinkoista ja ahkioista löytyi. Miehet kertailivat hiihtoretken tapahtumia, uusia suunnitelmia tehtiin ja aiempiakin kokemuksia kertoiltiin. Osa väsyneistä hiihtäjistä kömpi kohta jo pehkuihin ja naisetkin tulivat pikkuhiljaa saunasta. Päivän hiihtomatka rasituksineen, sauna ja soppa olivat tehneet tehtävänsä. Kohta oli tuvassa hiljaista ja mökin ukkokin oli mennyt jo yöpuulle.