Matka taittui ja juttu lensi niinkin hyvin että Kalixin kohdalla peltipolliisi räpsäytti kuvan iloisista matkailijoista. Muistaakseni juuri siinä kohdassa oli tiekartta levitettynä melkein koko tuulilasin leveydeltä nenän eteen! Kirjoittaessani tätä, vielä odotellaan Ruotsin valtion yhteydenottoa asiasta. Napapiirillä pysähdyimme ja otimme pakolliset valokuvat, käytimme koiraa asioilla ja tutustuimme lappilaiseen kotaan paikallisen ravitsemusliikkeen pihalla.
Pian oltiin jo Jällivaarassa siinä puolen päivän maissa. Tarkoitus oli käydä kaikessa rauhassa lounaalla ennen kuin bussi tulisi, samalla porista rauhassa ja rentoutua pitkän ajomatkan jälkeen. Niin siinä kuitenkin kävi että kun aloimme purkamaan tavaraa autosta rinkkoihin ja kasseihin joita oltiin kiinnittämässä pulkkiin, aikaa vierähtikin taas niin että ehdimme juuri ja juuri käydä puraisemassa hätäiset purilaiset läheisen Sibyllan luukulla!
Lastasimme pulkat ja rinkat, sukset ja sauvat bussiin ja hyppäsimme kyytiin. Yritin tarjota naiskuskille rahaa kuljetusta vastaan mutta hän kieltäytyi ystävällisesti tässä vaiheessa. Bussi kulki mainiosti Ritsemin suuntaan ja maisema alkoi näyttää tutun dramaattiselta korkeine vuorenhuippuineen ja suurine järvineen. Pena - koira istuskeli mukavasti peräpenkissä ja katseli kieli pitkällä vuoristoisia maisemia.
Parin tunnin matkustamisen jälkeen tulimme Kebnatsin pysäkille. Tässä vaiheessa aloin jo kaivaa kuvetta ja Visakorttia esille maksaminen mielessä. Rouva Kuljettaja ilmoittikin yllättäen että hänellä oli jäänyt maksupääte hallille joten maksua ei tällä kertaa oteta laisinkaan. No, sehän passasi meille ja hetken päästä olimmekin jo sukset jalassa, tavarat pakattuna ja matkalla kohti järven rantaa ja Saltoluoktan tunturiasemaa.
Saavuttuamme kävimme ilmoittautumassa ja samalla varasimme paikan illalliselle joka oli valmiina ihan piakkoin. Majoituimme mukavasti keskenämme vanhalle puolelle johon koiratkin oli sallittua majoittaa. Sitten illallisen jälkeen alkoi italialaisasiakkaan suostuttelu saunaan. Tämä olikin yllättävän helppoa ja kohta siellä istuttiinkin ihmettelemässä saunan lauteilla. Saunottiin Saltoluoktan uudistetussa saunassa ruotsalaisten shortsimiesten kanssa, heiteltiin löylyä pikkuruisella kauhalla ja puhdistauduttiin viileässä suihkussa ennen kaivattuja unia. Yöllä oli kova myrsky, onneksi minulla oli korvatulpat mukana, koska mökin lieden päällä oleva räppänä piti melkoista läpätystä koko yön ajan. Unet maistuivat ja aamulla herättiin ensimmäiseen vaelluspäivään melkeinpä hyvin levänneinä.
